Johdatus kehonpainoharjoitteluun
Kehonpainoharjoittelun tavoitteena on usein lisätä fyysistä voimaa sekä muokata ulkonäköä ja edistää terveyttä kasvattamalla lihaksia ja polttamalla rasvaa. Tavoitteena voivat olla myös näyttävät kehon painolla suoritettavat liikkeet, kuten yhden käden leuanveto.
Kehonpainoharjoittelun suurena etuna verrattuna perinteiseen kuntosalilla tapahtuvaan harjoitteluun on se, ettei siinä tarvita välttämättä ollenkaan välineitä. Niinpä fyysisiä ominaisuuksia voidaan kehittää missä vain ja milloin vain ilmaiseksi. Esimerkiksi lomalla ollessa voi olla vaikeaa harrastaa painoilla tehtävää voimaharjoittelua, kun taas kehonpainoharjoittelun kanssa samaa ongelmaa ei ole. Vaikka kehonpainoharjoittelussa välineet eivät ole välttämättömyys, ovat leuanvetotanko, dippiteline ja puolapuut avuksi suuressa osassa liikkeistä.
Kehonpainoharjoitteluun kuuluu olennaisena osana luovuus. Liikkeitä voidaan muunnella ja niitä voidaan tehdä erilaisissa paikoissa. Esimerkiksi kotona harjoitellessa voidaan hyödyntää muun muassa tuoleja, sänkyjä, pöytiä ja seinää. Liikkeiden kuormitusta voidaan lisätä muuttamalla niiden suoritustapaa. Esimerkiksi leuanvedon haastavuutta voidaan lisätä suorittamalla liike pyyhkeessä roikkuen, kun taas kyykyn haastavuutta voidaan lisätä suorittamalla liike yhdellä jalalla.
Kehon kontrollointi vaatii tehokasta hermoston toimintaa. Niinpä kehonpainoharjoittelussa tarvittava voima kehittyy parhaiten, kun harjoittelu koostuu pääasiassa hermoston toimintaa kehittävästä maksimivoimaharjoittelusta ja taitoharjoittelusta. Jos kehonpainoharjoittelun päätavoitteena ovat haastavat kehon painolla suoritettavat liikkeet, on lihasmassan kasvun oltava harjoittelussa toissijaisessa osassa. Lihasmassan kasvu voi kuitenkin tukea voiman kehittymistä. Niinpä tavoitteelliseen kehonpainoharjoitteluun kuuluu usein myös lihashypertrofista harjoittelua maksimivoima- ja taitoharjoittelun ohella.
Kuntosalin eristävillä laitteilla suoritettaviin liikkeisiin verrattuna kehonpainoharjoitteluliikkeissä taidon osuus on paljon suurempi, jolloin hermolihasjärjestelmä kehittyy tuottamaan voimaa haastavissa olosuhteissa. Tällainen kehonpainoharjoittelussa saavutettu lisääntynyt voima korreloi muihin liikkeisiin paremmin kuin eristetyissä liikkeissä saavutettu voima. Sen takia esimerkiksi painijat käyttävät yleisesti kehonpainoharjoittelua fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen. Voiman lisäksi kehonpainoharjoittelu kehittää kehontuntemusta ja kehonhallintaa.
Kehonpainoharjoittelu ja painoilla tehtävä harjoittelu eivät ole toisiaan poissulkevia tekijöitä. Levy- ja käsipainoilla tehtävät liikkeet ovat hyvää oheisharjoittelua, vaikka tavoitteet olisivat pelkästään kehonpainolla suoritettavissa liikkeissä. Vastavuoroisesti monet kehonpainoliikkeet ovat hyvää oheisharjoittelua painonnostajille ja voimanostajille.
-Konsta Koivuranta
